Työajanseuranta ja miten sitä käytetään

Ja päästyään vauhtiin Itä-Suomen kierros jatkaa hyvää kulkuaan. Eilen oli käyntikohteina Kuopion kiinteistötekniikkaa, Kallaveden koulun keittiötä ja Siilinjärven kotihoitoa. Nappasin käytävällä hihasta kiinni viimeksimainitussa mukana ollutta järjestötoimitsija Susanna Haapalaista.

Järjestötoimitsija Susanna Haapalainen

Alkuun voi todeta, että same old, good goin': eli tunnelma työpaikalla oli hyvä ja liiton kiertäjät otettiin vastaan tyytyväisinä. Olen jo alleviivannut useamman kerran, mutta alleviivaan taas. On ensiarvoisen tärkeää, että työpaikoilla käydään ja kuunnellaan, mitä asiaa työntekijöillä on.

Suurimpana juttuna kotihoidossa nousi esiin työajan seuranta. Siis järjestelmä, jossa merkitään ylös se, mitä kulloinkin on tehty, mitä toimenpiteitä ja niin edelleen. Tähän asti kaikki hyvin, työajan seuranta voi olla hyvä työkalu kehitettäessä toimivia työtapoja.

Mutta ongelmalliseksi asia menee, kun työpäivään sisältyy paljon sellaisia elementtejä, kuten esimerkiksi paikasta toiseen siirtymiset ja leasing-ajoneuvoista huolehtiminen. Tai eihän sekään olisi ongelma, mutta se on, että näitä elementtejä ei huomioida työajan seurannassa.

Tästä siis seuraa kysymyksiä jälkeenpäin työajan käytöstä. "Mitä olet tehnyt, kun näitä töitä ei näytä olevan kuin x% työajasta?", ja niin edelleen. Jos työajan seuranta on parhaimmillaan käyttökelpoinen työkalu, niin näin käytettynä siitä tulee lähinnä rasite.

Blogi palaa jälleen huomenna.